http://maailmankirjat.ma-pe.net

Pen­jami Lehto: KUINKA KUOLLEITA KÄSITELLÄÄN Illalla, 13. elo­kuuta vuonna 2002, hel­tei­nen sää muut­tuu Tuk­hol­man alu­eella täy­sin sie­tä­mät­tö­mäksi. Ilma säh­köis­tyy, ihmi­siä vai­vaa val­tava pään­särky, eläi­met käyt­täy­ty­vät oudosti eikä säh­kö­lait­teita saa pois päältä. Yhtäk­kiä lataus pur­kau­tuu, mutta hel­po­tuk­sen tunne on lyhy­tai­kai­nen. Pal­jas­tuu, että Tuk­hol­man ruu­mis­huo­neilla, sai­raa­loissa ja hau­taus­mailla tapah­tuu mah­dot­to­mia: vii­mei­sen kah­den kuu­kau­den aikana kuol­lei­den ihmis­ten ruumiit […]

Mar­jatta Rip­sa­luo­man Gary Sny­de­ria käsit­te­le­vän nelio­sai­sen esseen pää­tös­osa. IV Sny­de­rin teks­teissä elää luonto ja ennen kaik­kea luonto.  Mutta kyllä hän oli aivan taval­li­nen älymys­tön edus­taja sikäli, että hän tah­toi yli­opis­toon ja meni Reed Col­le­geen, jonne minä­kin oli­sin halun­nut mennä, mutta minulla ei ollut rahaa. Sny­der sai opis­ke­lus­ti­pen­din. Reed on Yhdys­val­tain tun­ne­tuim­pia huma­nis­tiy­li­opis­toja. Ree­die oli käsite […]

Mar­jatta Rip­sa­luo­man Gary Sny­de­ria käsit­te­le­vän nelio­sai­sen esseen kol­mas osa. kuvassa Gary Sny­der työs­ken­te­le­mässä gra­dunsa kim­pussa vuonna 1951. (Kuva: Gary Snyder/Grey Fox Press) III Vuo­rista Sny­der puhuu jat­ku­vasti ja kir­joit­taa kii­peä­mi­sestä hui­puille. Tässä nyt suo­men­ne­tussa kir­jassa hän sitee­raa mm. budd­ha­laisklas­sikko Doge­nia Etelä-Kiinasta (1200-luvulta). On kysy­mys sii­tä­kin, miksi vuo­ret ovat niin kiin­nos­ta­via. Mikä niissä vetää puo­leensa? Mie­leen tulee […]

Mar­jatta Rip­sa­luo­man nelio­sai­sen sar­jan toi­nen osa. Siinä  jat­ke­taan ensim­mäi­sen osan lopun kas­vio­myrk­ky­jen aiheesta, edel­li­nen osa päät­tyi näin: Myrk­ky­asia on yksi esi­merkki monien mui­den jou­kossa siitä, miten luon­toa tuho­taan jat­ku­vasti. Ihmi­set ovat osa luon­toa.  Sny­der vetoaa kaik­kiin maa­il­man ihmi­siin vii­mei­sessä Erä­maan opetus-esseessään nimeltä Sel­viy­ty­mi­nen ja sakra­mentti.  Essee on kir­joi­tettu hänen Pekin­gin vuo­den 1984 luen­tonsa poh­jalta ja alkaa näin: […]

Mar­jatta Rip­sa­luoma aloit­taa nelio­sai­sen sar­jan Gary Sny­de­rista, ame­rik­ka­lai­sesta beat­ru­no­li­jasta ja luon­non suo­je­li­jasta. Sny­der­nin ensim­mäi­nen suo­men­nos, essee­ko­koelma Erä­maan ope­tus on jul­kaistu nyt syk­syllä. I Gary Sny­der on kul­ke­nut muka­nani nyt noin 40 vuotta. Tulin takai­sin Suo­meen asut­tuani Port­lan­dissa, Ore­go­nissa, Yhdys­val­tain län­si­ran­ni­kolla kaksi vuotta vuonna 1971. Minulla oli rinkka, eikä minulla muuta omai­suutta ollut­kaan. Sinne jätin matkalaukun, […]

Risto Niemi-Pynttäri Jonat­han Franzen osaa kir­joit­taa romaa­neita, ja hän sanoo halua­vansa vält­tää “kir­jal­lista kik­kai­lua” ja pyr­kiä sen sijaan kir­joit­ta­maan niin vetä­viä tari­noita, ettei lukija voi las­kea teosta käsis­tään.  Tämä selän kään­tä­mi­nen kokeel­li­selle proo­salle  on otettu vas­taan lähes maa­il­man­laa­jui­sella ilolla. Ja nime­no­maan se herät­tää epäi­lyk­siä.  Time –lehti, Hesari (9,11) Süd­deutsch Zei­tung (9,11)  kaikki notee­raa­vat ilolla sen […]

Pen­jami Lehto  NUKKE, PYGMALION JA NUKKEKOTI Arkie­lä­män ihmis­suh­de­sot­ku­jen kuvauk­siin romaa­neissa kyl­läs­tyy hel­posti, jos kir­jai­li­jalla ei ole tar­jot­ta­vana mitään eri­koista ja tuo­retta näkö­kul­maa aihee­seen. Islan­ti­lai­sella Guðrún Eva Míner­vudót­ti­rilla on: romaa­nissa Nuken­te­kijä (2008, suom. Juha Peura, 2010, Atena) ker­ro­taan lii­kaa töitä teke­vän mie­hen yksi­näi­syy­destä, yksin­huol­ta­ja­äi­din vai­keuk­sista ja nuo­ren tytön ano­rek­siasta – ja sek­si­nu­keista. Jän­nit­tävä ja hou­kut­te­leva aihe, […]

Alek­sis Salus­järvi Kri­min mat­kaa­jien muis­tel­mia ja opas­tusta Savu­kei­das on teke­mässä uutta alue­val­tausta mat­kaop­pai­den maa­il­maan. Koh­teiksi on valittu muo­dik­kaasti rep­pu­mat­kaa­jia kiin­nos­ta­via eksoot­ti­sem­pia Itä-Euroopan maita, joista ensim­mäi­senä on nyt siis ilmes­ty­nyt Kri­min nie­mi­maa. Ville Rop­po­nen ja Nata­lia Deviat­kina ovat teh­neet pal­jon työtä koo­tes­saan ensim­mäistä suo­ma­laista opas­kir­jaa seu­dulle. Jour­na­lis­tina Venä­jästä olen­nai­sia teks­tejä kir­joit­ta­nut Rop­po­nen ja samaista maata laajalti […]

Risto Niemi-Pynttärin kom­menti Toi­mit­taja ja absurdisti-kirjailija Miina Supi­nen kir­jot­taa Imagessa(8/2010)  Ian McEwa­nin romaa­nista Polte, joka on satiiri ilmas­ton­muu­tok­sesta: “On vai­kea kuvi­tella, että McEwan olisi kovin huo­lis­saan ilmas­ton­muu­tok­sesta. Tai jos on, niin ei se aina­kaan Polt­teesta käy ilmi. Eko­ka­ta­strofi on vain yksi pala hänen täy­del­li­sesti som­mi­tel­lussa satii­ris­saan.” Hie­man jos googlaa romaa­nin Solar–ilmes­ty­mi­sai­kaan tul­leita arvioita ja McEwanin […]

Milan Kun­de­ran essee­ko­koelma Encoun­ter (2010) sisäl­tää esseitä tai­teesta ja kir­jal­li­suu­desta, kokoelma jul­kais­tiin rans­kaksi jo vuosi sit­ten, herra Kun­de­ran täyt­täessä 80 vuotta ja  englan­niksi tänä vuonna.  Suo­meksi Kun­de­ralta on kään­netty kaksi essee­ko­koel­maa Romaa­nin taide (1986) ja Pete­tyt tes­ta­men­tit (2001). Avauses­see “A painter´s Bru­tal Ges­ture: On Francis Bacon” on luet­ta­vissa kus­tan­ta­jan sivuilta. Kokoel­man toi­nen osa koos­tuu lyhyistä […]

Muo­don­muu­tos on iki­vanha juonta ja mie­li­ku­vi­tusta ruok­kiva asia, The Quar­dia­nissa lis­tat­tiin kym­me­nen kiin­nos­ta­vinta. Dan Rho­des Älkää ker­toko minulle totuutta rak­kau­desta. Tari­nassa viet­na­mi­lai­nen opis­ke­lija rakas­tuu sel­lis­tiin ja  läh­tee pro­ses­siin, joka muut­taa hänet sel­loksi. Koh­taus jossa sel­listi sit­ten soit­taa uudella instru­men­til­laan on kuvattu ais­til­li­sesti ja surul­li­sesti. Ovi­dius Muo­don­muu­tok­sia, antii­kin klas­sikko, jossa suuri osa antii­kin myyt­ti­sistä hah­moista liitetään […]

Ric­hard Powers luki oman gee­ni­kart­tansa yhdek­sän­tenä ihmi­senä maa­il­massa. Kir­jai­lija tar­kas­teli siis omaa tule­vai­suut­taan, sel­lai­sena kuin se on koo­dattu gee­nei­hin. Tämän ame­rik­ka­lai­sen kir­jai­li­jan “kog­ni­tii­vi­nen romaani” Muis­tin kaiku jul­kais­tiin suo­meksi viime vuonna.  Sen jäl­keen tul­lut romaani Gene­ro­sity käsit­teli “onnel­li­suus­gee­niä”. Powers edus­taa näke­mystä, jossa psy­ko­lo­gian mer­ki­tys on täy­sin hyvätty.  Niinpä psy­koa­na­lyy­sin sijaan ja hän antoi näyt­teet, jotta hänen […]

Clau­die Gal­lay: Tyrs­kyt (Les Défer­lan­tes). Suom. Titia Schuur­man. Avain 2010. 477 s. Riitta Vais­maa HIDAS RAKKAUSKERTOMUS  Clau­die Gal­layn romaa­nille luo­vat taus­tan, tun­nel­man ja myös juo­nen meri, men­nei­syys, muis­tot, myrsky, mene­tyk­set. Tyrs­kyt ker­too yksi­näi­sistä ihmi­sistä kes­kellä pie­nyh­tei­söä, jossa kaikki tun­te­vat toi­sensa ja tie­tä­vät, mitä tapah­tuu. Nor­man­dian ran­ni­kon kylässä ele­tään meren hen­gi­tyk­sestä. Kai­killa on oma suh­teensa mereen; merta […]

Mario Var­gas Llosa: Tuhma tyttö, Otava 2010, Sula­mit Hir­vas (suom.) Risto Niemi-Pynttäri Flau­ber­tin romaani Emma Bova­rysta (1857) on kiin­nos­ta­nut Mario Var­gas Losaa jo pit­kään, ennen kuin hän kir­joitti Tuh­man tytön.  Ensim­mäi­sen ker­ran Var­gas Losa luki Flau­ber­tin teok­sen vuonna 1959, 23 –vuo­ti­aana juuri muu­tet­tu­aan Parii­siin. Romaa­issa on niin pal­jon suo­ria Bovary –vii­tauk­sia, että se antaa aihetta lukea […]

Mari Koski LEIPÄPUU, VOIPUU Rak­kaus on muu­tos­voi­maa ja kau­neu­den koke­mi­sen ehto. Kuten odot­taa saat­taa, Bre­to­nin teo­reet­ti­sissa taus­ta­jou­koissa vilah­ta­vat Freud, Marx ja Engels, joista hän ottaa vauh­tia poeet­ti­sille tut­ki­muk­sil­leen. Rak­kau­den kult­tuu­rista mer­ki­tystä pai­kan­net­taessa sekä marxi­lai­sessa että freu­di­lai­sessa kehyk­sessä pal­jas­tuu tahto rak­kau­den käsit­teen kul­ti­voi­mi­seen. Tähän Bre­ton yhtyy omalla taval­laan.  Hul­lussa rak­kau­dessa, samoin kuin Bre­to­nin toi­sessa suo­men­ne­tussa proosateoksessa […]

Risto Niemi-Pynttäri GLORIA - JULKISEN ELÄMÄN OIKEA LOISTO Verk­ko­jul­ki­suutta on luon­neh­dittu mai­neen jär­jes­tel­mäksi: suo­si­tus­lis­tat ja lin­kit rank­kaa­vat  prog­gik­sia ja nii­den teki­jöitä.  Mui­nai­nen Rooma se vasta mai­neen jär­jes­telmä oli.  Miksi heille kun­nian saa­mi­nen on riit­tävä palk­kio, ja miksi vapaat roo­ma­lai­set tavoit­te­li­vat vain sitä?  Cicero on kiin­nos­tava hahmo tältä kan­nalta. Hän oli tasa­val­ta­lai­sen Roo­man paras  puhuja ja kir­joit­taja, joka tavoit­teli kunniaa […]