Franz Kaf­kan käsiala oli oma­pe­räi­syy­des­tään huo­li­matta yllät­tä­vän nät­tiä.  Sak­sa­lai­nen Page –eZine ker­too, että Kaf­kan käsia­lasta teh­dyn font­ti­mal­lin voi ostaa font­tis­opista. Mis­ter K –nimi­sen forn­tin suun­nit­te­lija on suo­ma­lai­nen Julia Sys­mä­läi­nen. Kir­jai­mis­ton työs­tä­mi­nen suju­vaksi font­tien koko­nai­suu­deksi on ihan mai­nio saa­vu­tus. Kafka –tuot­tei­den alueella.

Mark Helprin: Tal­vi­nen tarina, suom. Eeva Sii­karla, Tam­men kel­tai­nen kir­jasto 1985

Innos­tus Tal­vista tari­naa koh­taan on Illuusioita –blo­gissa niin vahva. että kir­joit­taja palasi teok­seen parin tal­ven jäl­keen uudes­taan.
Illuusioita esit­teli Mark Helpri­nin romaa­ni­jär­kä­leen:
” Suu­rin osa kir­jasta tun­tuu tapah­tu­van tal­vi­sessa New Yor­kissa tai sit­ten toi­sessa ulot­tu­vuu­dessa sijait­se­vassa kylässä, jossa myös on aina talvi. En tiedä ketään kir­jai­li­jaa, joka […]

The Quar­dian tilasi kir­jai­li­joilta sar­jan vink­kejä aloit­te­le­ville kir­jai­li­joille.  Roddy Doy­len vin­kit oli­vat haus­koja, keven­tä­viä ja samalla osu­via.
!. Älä sijoita mie­li­kir­jai­li­jasi kuvaa kir­joi­tus­pöy­däl­lesi, var­sin­kaan jos kyseessä on itse­mur­han teh­nyt kuu­lui­suus.
2. Ole arme­lias itsel­lesi. Täytä sivu niin nope­aan kuin mah­dol­lista; käytä isoa rivi­vä­liä tai joka toista riviä. Ajat­tele jokaista sivua pie­nenä voit­tona.
3. Kun­nes pää­set sivulle 50. Rauhoitu […]

Suu­ren kir­jai­li­jan jäl­keen tulee heik­ko­ta­soista jut­tua. Iris Mur­doch oli eräs suu­rista sodan jäl­kei­sistä englan­ti­lai­sista filosofi-kirjailijoista. Nyt hänen tei­ni­vuo­sien kir­jeen­vaih­to­aan on jul­kaistu, eikä siinä ole pal­joa­kaan kiin­nos­ta­vaa. The Guar­dia­nin krii­ti­kon mukaan kyseessä on kar­hun­pal­ve­lus. Tai ehkä vek­ki­ha­mei­set tyt­tö­vuo­det ovat tila, jossa tuon­puo­lei­nen Mur­doc­hin henki viih­tyy nyt.
Mur­doch on kui­ten­kin jou­tu­nut kuo­le­mat­to­man mai­neensa kan­nalta kysee­na­lais­ten pal­ve­lus­ten koh­teeksi heti alzheimerin […]

Tommy Wie­ringa Joe Speed­boat Suom. Titia Schuur­man. Avain 2008.
“Pelo­ton Joe Speed­boat rysäh­tää kuin meteo­riitti hol­lan­ti­lai­seen Lomar­kin kylään. Hänen isänsä ajaa muut­to­päi­vänä koko per­heen kuorma-autolla talon sei­nästä sisään. Joe menet­tää rytä­kässä isänsä mut­tei roh­keut­taan. Hän näyt­tää kylän pojille, kuinka unel­mat toteu­te­taan. Pyö­rä­tuo­liin jou­tu­neesta Frans­jesta Joe löy­tää sanan­mu­kai­sesti vah­vuu­den ja val­men­taa tämän kil­pai­le­vaksi käden­vään­tä­jäksi.” (Terhi Ant­tila, Savon […]

.
Jotain outoa tapah­tui epä­luo­tet­ta­ville ker­to­jille viime vuo­si­sa­dan puo­li­vä­lin romaa­neissa — heistä tuli hie­man luo­te­ta­vam­min epä­luo­tet­ta­via ja pal­jon ilkeäm­piä.  Var­hai­set epä­luoet­ta­vat ker­to­jat kät­ki­vät yleensä jon­kin salai­suu­den jota eivät halun­neet pal­jas­taa. Moder­nis­ti­set epä­luo­tet­ta­vat ker­to­jat alkoi­vat olla suo­rem­min pahan­tah­toi­sia luki­joita koh­taan.
The Guar­dian on lis­tan­nut kym­me­nen epä­luo­tet­ta­van ker­ron­nan klas­sik­koa. Suuri osa tuosta lisasta on suo­men­net­tuja.
Hum­bert Hum­bert ei sano mitään […]

Vik­tor Pele­vin: Vii­des maa­il­man­valta, Tammi, 398 s, suom. Arja Pik­ku­peura
Alek­sis Salus­järvi:
Vii­des maa­il­man­valta on vam­pyy­ri­ta­rina. Ker­to­jana on Roma Štor­kin –nimi­nen nuo­ru­kai­nen, joka on syn­ty­nyt Neu­vos­to­lii­ton kuo­lin­kou­ris­tus­ten aikaan 1989. Tarina alkaa, kun vam­pyyri puree Romaa ja hänestä itses­tään tulee sel­lai­nen, yli­mys­luo­kan olento. Se, mitä tämä käy­tän­nössä tar­koit­taa ja min­kä­lai­sia vam­pyy­rit oikeasti ovat, seli­te­tään tar­kasti seu­raa­van 360 sivun […]

Ulf Lun­dell Sää­mies (suom. Kat­riina Hut­tu­nen)
Risto Niemi-Pynttäri 
Häi­riöitä sää­ti­loissa on  kuvattu yllät­tä­vän usein romaa­neissa.  Aikai­sem­min lumi­myrs­kyt tai vesi­sa­tei­set tam­mi­kuut ovat säes­tä­neet hen­ki­löi­den tun­teita. Ilmas­ton­muu­tos on  sel­västi elvyt­tä­nyt aiheen. Nyt oikut­te­le­vat säät kuva­taan osaksi nykyistä maa­il­man­ti­laa.  Kyse ei ole suo­rasta huo­len ilmauk­sesta ilmas­ton­muu­tok­sen takia,vaan romaa­nin ehdoin esi­tet­tynä kyseessä sää­ti­lo­jen kuvauk­sen paluu kir­jal­li­suu­teen.
Ruot­sa­lai­sen Ulf Lun­del­lin Sää­mies –romaanissa […]

Risto Niemi-Pynttäri
Kuvauk­set pahoista lap­sista ilme­ne­vät vai­kut­ta­vim­mil­laan äitien kautta. Eräs maa­il­man­kir­jal­li­suu­den pahim­mista lap­sista on Poi­kani Kevin, eli Lio­nel  Shri­ve­rin romaa­nin Kevin, joka aiheut­taa veri­löy­lyn kou­lussa. Toi­nen vas­taava paho­lais­mai­sesta lap­sesta ker­tova romaani on Doris Les­singin Vii­des lapsi. Molem­missa teok­sissa kuva­taan äidin hätää, kun tämä kokee syn­nyt­tä­neensä rai­voa­van ja tuhoa­mis­vim­mai­sen pedon.
Poi­kani Kevin (Avain 2006)  ker­too äidistä joka kir­joit­taa kirjeitä […]

Ihailtu ja pal­kittu kir­jai­lija Mar­tin Amis on aiheut­ta­nut  häm­mäs­tystä lausun­noil­laan van­hus­ten euta­n­asian edis­tä­mi­seksi, hän on jopa ehdot­ta­nut erään­lais­ten onnel­li­sen kuo­le­man kam­puk­sen perus­ta­mista. Tämä antaa aihetta palata Ami­sin Ajan suunta –romaa­niin, jossa lää­krit myös lai­tet­tiin kuo­le­man asialle. Amis itse on jul­ki­suu­dessa ker­to­mut tästä kum­mal­li­sesta teok­ses­taan, jossa aika kul­kee kuin taak­se­päin kelat­tava fil­mi­nauha, ja jossa nat­si­lää­käri elvyt­tää juu­ta­lai­sia.
Teoksen […]