Mari Koski
LEIPÄPUU, VOIPUU
Rak­kaus on muu­tos­voi­maa ja kau­neu­den koke­mi­sen ehto. Kuten odot­taa saat­taa, Bre­to­nin teo­reet­ti­sissa taus­ta­jou­koissa vilah­ta­vat Freud, Marx ja Engels, joista hän ottaa vauh­tia poeet­ti­sille tut­ki­muk­sil­leen. Rak­kau­den kult­tuu­rista mer­ki­tystä pai­kan­net­taessa sekä marxi­lai­sessa että freu­di­lai­sessa kehyk­sessä pal­jas­tuu tahto rak­kau­den käsit­teen kul­ti­voi­mi­seen. Tähän Bre­ton yhtyy omalla tavallaan. 

Hul­lussa rak­kau­dessa, samoin kuin Bre­to­nin toi­sessa suo­men­ne­tussa proo­sa­teok­sessa Nadja (1928), tutkiva […]

Risto Niemi-Pynttäri
GLORIA - JULKISEN ELÄMÄN OIKEA LOISTO
Verk­ko­jul­ki­suutta on luon­neh­dittu mai­neen jär­jes­tel­mäksi: suo­si­tus­lis­tat ja lin­kit rank­kaa­vat  prog­gik­sia ja nii­den teki­jöitä.  Mui­nai­nen Rooma se vasta mai­neen jär­jes­telmä oli.  Miksi heille kun­nian saa­mi­nen on riit­tävä palk­kio, ja miksi vapaat roo­ma­lai­set tavoit­te­li­vat vain sitä?  Cicero on kiin­nos­tava hahmo tältä kan­nalta. Hän oli tasa­val­ta­lai­sen Roo­man paras  puhuja ja kir­joit­taja, joka tavoit­teli kun­niaa eli glo­riaa.
Verkkokirjoittamisen […]

Pia­non­soitto, sen opet­telu ja soit­to­tai­dot ovat usein käsi­telty aihe var­sin­kin 1800 –luvun kir­jal­li­suu­dessa. The Quar­dian lis­taa kym­me­nen kes­keistä pia­non­soit­toa käsit­te­le­vää romaa­nia, lähes kaikki niistä on suo­men­nettu.
Elfriede Jeli­ne­kin Pia­non­soit­taja (Die Kla­viers­pie­le­rin 1983 suom Jukka-Pekka Paju­nen).  Jeli­nek itse on enti­nen pia­nisti ja ver­taa kir­joit­ta­mista usein pia­non soit­toon. Nobel –kir­jai­li­jan romaa­nissa keski-ikäinen pia­non soiton […]

Lista ranta-aiheisista romaa­neista ei ole lain­kaan maa­il­man par­haat beach –kuvauk­set, itsea­siassa The  Quar­dia­nin lis­tassa esille tul­leissa romaa­neissa ran­nalla tapah­tuu kaik­kea muuta kuin uimista, puo­let teok­sista on suo­men­nettu.
Ian McEwa­nin Ran­nalla 2007 suom.  Juhani Lind­holm. Dor­se­tin ranta on kuher­rus­kuu­kautta viet­tä­vän avio­pa­rin epä­on­nis­tu­mi­sen näyt­tämö. Epä­on­nis­tu­mi­nen sek­sissä joh­taa monen­lai­siin seu­raa­muk­siin. Antti Nis­ka­nen kir­joitti teok­sesta Maailmankirjoissa.

Alex Gar­land Laguuni […]

Risto Niemi-Pyntäri
Kum­paan miel­tyä Omar Khai­ja­missa ääneen vai mer­ki­tyk­seen ? Mer­ki­tyk­seen miel­ty­neet euroop­pa­lai­set ovat Khai­ja­mia lukies­saan luo­neet pää­asiassa omia mer­ki­tyk­si­ään ja miel­ty­neet nii­hin.
Vii­mei­sin Kai­ja­miin lii­tetty illuusio on halu nähdä hänessä ensim­mäi­nen isla­mi­lai­nen, joka on vapaa­mie­li­nen kuin me euroop­pa­lai­set. Khai­jam on jo useita vuo­si­sa­toja toi­mi­nut pei­linä euroop­pa­lai­sille nar­sis­teille – ja […]

Julia Franck: Kes­ki­päi­vän hal­tija (Avain 2009, suom. Raija Nylan­der)
Sitaa­tit kol­melta  Hel­sin­gin yli­opis­ton kri­tiik­ki­kurs­sin opis­ke­li­jan  kir­joit­ta­masta arviosta, koko jutut ja Anna-Riikka Carls­so­nin  tarina yri­tyk­sestä tehdä Julia Franc­kin teos tunnetuksi. 

Elina Pel­to­nen:
“Sak­san tär­keim­män kir­jal­li­suus­pal­kin­non Deutscher Buchprei­sin voit­taja Julia Franc­kin Kes­ki­päi­vän hal­tija on maa­il­man­so­tien aikaan sijoit­tuva kas­vu­ker­to­mus puo­li­juu­ta­lai­sesta Hele­nestä. Romaanin […]

Risto Niemi-Pynttäri
Bar­bet­tan romaa­nin ompe­limo vie luki­jan paitsi paisi nais­kult­tuu­riin, myös teks­ti­ku­dos­ten, merk­kien ja vin­jet­tien, pariin. Jat­koksi Riikka Yli­ta­lon artik­ke­liin muu­tama huo­mio jotka on poi­mittu Bar­be­tan haas­tat­te­lusta Die Zei­tissa (2008).
Bar­bet­tan romaa­nissa ompelijatar-päähenkilön Maria­nan iden­ti­tee­tin etsintä, ompelu ja kak­soi­so­lento Ana­lian koh­taa­mi­nen sekä teks­tu­aa­li­nen asu kuu­lu­vat yhteen. Teksti kudok­sena on teok­sen taus­talla vai­ku­tava peri­aate. Teksti pukee pää­hen­ki­lön ensin nukkemaiseksi.  […]

Riikka Yli­talo: TARINOITA JA KUOSEJA

Maria Ceci­lia Bar­betta: Muo­dis­tamo Los Milagros, Atena 2010, Liisa Ryömä (suom.)

Maria Ceci­lia Bar­betta syn­tyi vuonna 1972 Argen­tii­nassa ja kävi siellä sak­san­kie­listä kou­lua. 1990-luvun puo­li­vä­lissä hän muutti opis­ke­le­maan Ber­lii­niin. Hän on filo­so­fian ja yhteis­kun­ta­tie­tei­den toh­tori. Bar­betta kir­joitti esi­kois­kir­jansa Muo­dis­tamo Los Milagros sak­saksi. Romaani on saa­nut Adel­bert von Cha­misso Pro­mo­tio­nal –pal­kin­non (2009) […]

Riitta Vais­maa: ELÄMÄN VIIVAT
Krisz­tina Tóth: Vii­va­koodi. Suom. Juhani Huo­tari. Avain 2010.
Vii­va­koodi on vii­den­toista oival­li­sen novel­lin kokoelma, unka­ri­lai­sen lyy­rik­kona uransa aloit­ta­neen Krisz­tina Tót­hin ensim­mäi­nen proo­sa­teos ja ensim­mäi­nen suo­men­nettu teos. Juhani Huo­ta­rin suo­men­nos on pää­osin onnis­tu­nut. Sujuva kieli joh­dat­taa novel­lien usein utui­seen ja unen­omai­seen tunnelmaan.

Vii­va­koo­din ainek­sista olisi voi­nut syn­tyä romaa­ni­kin, vaikka ker­toja eri novel­leissa vaih­te­lee­kin. Yhtei­siä tee­moja ovat […]

“Mei­dät las­ke­taan huo­noiksi kan­sa­lai­siksi, pat­rii­sit hyviksi, Se, missä her­rat mäs­sää yli­mää­rä­sitä, hel­pot­taisi meitä. Jos ne edes antai­si­vat meille lii­as­taan kun se vielä on syö­tä­vää, me uskoi­simme, että ne sulaa ihmi­syyt­tään haluai­si­vat aut­taa, mutta me ollaan niille liian kal­liita. Mei­dän niuk­kuu­des­tamme , mei­dän kur­juu­des­tamme he pei­laa­vat omaa yltä­kyl­läi­syyt­tään; ne rikas­tu­vat mei­dän kär­si­myk­sil­lämme.  Kos­te­taan sei­päillä, ennen kuin […]

Alek­sis: “Kiin­nos­tava, mutta liian laaja kysy­mys lyhyesti vas­tat­ta­vaksi. Viime ajoilta on ilman muuta ja alle­vii­va­tusti mai­nit­tava Eero Alé­nin tässä suh­teessa timant­ti­sen kir­kas kirja Lin­ko­lan sou­ta­jana. Siinä sou­ta­mi­sen fyy­si­syys ja meta­fyy­si­syys aset­tu­vat pers­pek­tii­viksi koko kult­tuu­rille. Sou­tu­ku­vauk­sina nousee mie­leen vah­vim­min vas­ta­tuu­leen pus­ke­mi­nen nälis­sään jos­kus loka-marraskuussa. Lin­kola vit­tui­lee ja Alén kis­koo airoista. […]

Kii­tos SN kom­ment­tei­hin lähet­tä­mäs­täsi sou­ta­mis­ku­vauk­sesta,
Mari­lynne Robin­so­nin romaani Talon­hal­ti­jat (suom. Rauno Ekholm, Otava 1985), jossa jär­vellä on mer­kit­tävä rooli. Se on kuis­kiva hauta, salai­suuk­sien kät­kijä, joka vetää sukua mag­nee­tin lailla. Ja sillä myös sou­del­laan (s. 126–156).
”Syl­vie kis­koi kis­ko­mis­taan, ja me liu´uimme ras­kaasti keu­laa vas­ten iske­vän ja lois­ku­van veden poikki. Syl­vie kat­seli taivasta […]

Mer­kit­tä­vin venei­lijä maa­il­man­kir­jal­li­suu­dessa on Odys­seus antii­kin Krei­kasta. Hän eksyy pahasti ja use­aan ottee­seen pyr­kies­sään mie­his­tönsä kanssa Troi­jasta kotiin Itha­kaa.
The Guar­dia­nissa lis­ta­taan kes­kei­set sou­ta­mis –koh­tauk­set kir­jal­li­suu­desta, tai oikeas­taan maa­il­man­kir­jal­li­suus näh­dään var­sin brit­ti­kes­kei­sesti, edes Tove Jans­so­nin Vaa­ral­li­sen juhan­nuk­sen tai Muu­mi­pa­pan uro­töi­den kuvauk­set sou­ta­mi­sesta eivät ole mukana.
Mitä sou­tu­ku­vauk­sia te muis­tatte luke­neenne ?
Char­les Dic­ken­sin Our mutual friend alkaa sillä. […]

Taval­lis­ten kylä­läis­ten kir­jal­li­suus­piiri on aiheena romaa­nissa, jota Pen­jami Lehto käsit­te­lee blo­gis­saan.
“Mary Ann Shaf­fer ja Annie Bar­rows Kir­jal­li­nen piiri peru­nan­kuo­ri­pais­tok­sen ystä­ville (suom. Jaana Kapari-Jatta, Otava) ker­too Guern­seyn saa­ren asuk­kai­den vai­heista  toi­sen maa­il­man­so­dan aikana ja hie­man sen jäl­keen. Sak­sa­lai­set mie­hit­ti­vät Englan­nin kanaa­lissa sijait­se­van Guern­seyn kesä­kuussa 1940. Mie­hi­tyk­sen aikana saa­re­lais­ten arkie­lä­mää rajoi­tet­tiin eri­lai­sin sää­dök­sin (esim. ulko­na­liik­ku­mis­kiel­lot ja omaan […]

Jos­kus asioi­den fik­tio­na­li­sointi on vält­tä­mä­töntä. Trau­maat­tis­ten tapah­tu­mien ja yhtei­söl­lis­ten kata­stro­fien muis­ta­mi­nen tapah­tuu olen­nai­sesti fik­tion avulla. Mar­gue­rite Duras kelaa kolo­nia­lis­ti­sesta “Rans­kan Indo­kii­nasta” ker­to­vissa Intia –syklin teok­sis­saan tut­kija Sirkka Knuut­ti­lan mukaan kahta trau­maat­tista tari­na­lin­jaa: hylät­ty­jen nuor­ten nais­ten tari­naa ja ise­tu­hois­ten kolo­nia­lis­tien draa­maa.
Sirkka Knuut­tila sovel­taa his­to­rial­li­sen trau­man ja kriit­ti­sen trau­mayön käsit­teitä tul­ki­tes­saan Dura­sin Kam­bozaan ja Etelä-Vietnamiin sijoit­tu­via teoksia. […]

Risto Niemi-Pynttäri:
VÄLIMERKKIROMAANI SORTUU KLISEISIIN ( mutta nousee lop­puksi)
Dan Waber kakin ja puon ensim­mäi­set seik­kai­lut (poE­sia 2010) on romanssi, jonka pää­hen­ki­löi­den koko­ni­met ovat  kak­sois­piste ja puo­li­piste. Kysy­myk­sessä on puh­das­ve­ri­nen väli­merk­ki­ro­maani, koska tarina on ker­rottu pel­käs­tään väli­mer­kein. Kul­la­kin sivulla on vain mer­kit ja nii­den ilmeet ker­to­vat tari­naa.
Hen­ki­lö­hah­mona nais­puo­li­nen puo­li­piste on leik­kisä, ja sillä on hyvä ryt­mi­taju. Kaksoispiste […]

Maa­il­man­kir­jat jul­ka­see nel­jän artik­ke­lin sar­jan maa­il­man myy­dyim­pien kir­jai­li­joi­den jouk­kon nous­seen Step­he­nie Meye­rin romaa­nista Vie­ras (The Host. 2009). Kyse on tyt­tö­kult­tuu­riin, näky­mät­tä­myys –koke­muk­siin, sie­lun ja ruu­miin ris­ti­rii­taan pereh­ty­neen kir­jal­li­suu­de­no­pis­ke­li­joi­den luku­pii­rin lop­pu­töistä.
1 Johanna Tuo­hi­saari: Näky­mät­tö­mäksi teke­mi­nen
2 Venla Lin­tu­nen: Muu­ka­laista rak­kautta
3 Kaisa Suvanto: Voiko tätä ruu­mista rakas­taa
4 Johanna Sii­to­nen: Suku­puoli ja muodonmuutokset

Johanna Tuo­hi­saari
NÄKYMÄTTÖMÄKSI TEKEMINEN JA […]